Valtaistuimen murtaja: The Witcher Tales testattu

Alun perin suunniteltu lisäosa moninpeliin Gwent: The Witcher Card Game, Thronebreaker: The Witcher Tales on nyt saatavilla erillisenä yksinpelinä. Roolipelien tuskin tarjottu genresekoitus laajalla kampanjalla ja kaupankäyntikorttitaisteluilla tuo raitista ilmaa Witcherin maailmaan. Jos kokeilu onnistui, voit selvittää täältä.

Taivuta polvisi kuningattarelle!

Thronebreakerissa otamme hallintaansa Meven, Lyrian ja Rivian kuningattaren. Andrzej Sapkowskin Witcher-romaanien fanit ovat todennäköisesti herkkiä monarkin nimelle, sillä hän debytoi jo vuonna ”Haltioiden perintö” ja ”Tulikaste". CD-projekti poimii osan laajennetusta Witcher Loresta, jota ei ole vielä korostettu peleissä. Tarina johtajasta maalaa jännittävän tarinan petoksesta, kunniasta ja vaikeiden päätösten taakasta, kun kuninkaallinen velvollisuus sitä vaatii. Tarina, dialogit ja hahmot inspiroivat tyypillisellä Witcher-tyylillä hienostunein, eeppisin ja jännittävin kääntein. Puolalainen kehittäjästudio tarjoaa tavalliseen tapaan ensiluokkaista laatua. Kaikki luvut vakuuttavat erinomaisella puheäänellä, joka oli täysin synkronoitu saksaksi. Meve tapaa trilogiasta tuttuja kasvoja, mukaan lukien velho Geraltin matkallaan pohjoisten valtakuntien halki. Seikkailu pysyy jännittävänä ja motivoivana koko ajan 25-30 pelitunnin ajan.

Isometrisestä näkökulmasta Meveä hallitsee viisi hyvin vaihtelevaa, vapaasti saavutettavaa maailmaa. Thronebreaker yllättää visuaalisesti kauniisti animoidulla maailmalla, joka on täynnä yksityiskohtia. Uudelleen ja uudelleen huomasin pysähtyväni monien tutkimusretkieni aikana ihailemaan maiseman ja esineiden yksityiskohtia. Tutkimisesta puheen ollen – kun matkustat Meven kanssa sodan runtelemien maiden halki, älä unohda etsiä resursseja. Kulta, puu ja joukot ovat välttämättömiä korttipakan parantamiseksi. Piilotettuja aarrearkkuja voi löytää vihjeiden avulla tai vaikeapääsyisistä paikoista. Kultaiset arkut avaavat yleensä esineitä Gwentille, eivätkä ne vaikuta varsinaiseen seikkailuun. Joten kahta peliä ei voida tarkastella täysin erillään toisistaan. Ei vähiten siksi, että jopa Thronebreakerin päävalikossa on mahdollisuus käynnistää Gwent.



Rutto ja kolera

Animoidut välikohtaukset inspiroivat upealla lavastusella ja kiihottavalla tunnelmalla. Tapahtumia seuraa tunnelmallinen kertoja, joka luo todellisen Witcher-sadun tunteen. Monissa, usein satunnaisissa kohtaamisissa Meve joutuu vaikeiden päätösten eteen, joita ei voida jakaa hyviin ja pahoihin. Kerrontatyyli jatkaa tyypillistä ”Mikään ei ole vain hyvää tai pahaa” tyyliin erinomaisella tavalla. Koska kumppanisi eivät aina ole kanssasi samaa mieltä, on tärkeää miettiä tarkkaan tekojenne seurauksia. Myös joukkojen moraalilla on tärkeä rooli matkallasi. Näin kätyrisi reagoivat pää- ja sivutehtävien aikana tehtyihin päätöksiin. Jos moraali putoaa huonolle tasolle, korttisi menettävät voimansa. Toisaalta hyväntuulinen armeija jakaa huomattavasti enemmän. Tässä on löydettävä tasapaino, joka punnittaa hyödyt ja kustannukset.

The Wichter 3:ssa Geralt von Riva toimi pelaajan tunnistushahmona; Thronebreakerissä tajusin nopeasti, että Meve ei antanut paljon tilaa omien arvojeni ja ideoideni projisoinnille. Lyyrinen kuningatar on vahva, rohkea, tinkimätön ja kantaa suuren vastuun sodassa Nilfgaardin joukkoja vastaan. Ei ole varaa neutraaleille päätöksille. Mahdollisuus hallita melko lempeästi tai ankarasti on avoin ja vaikuttaa merkittävästi historian lopputulokseen. CD-projektin mukaan matkan lopussa sinua odottaa yksi 20 eri päästä. Tämä motivoi toisaalta toimimaan tarkoituksella ja toisaalta pelaamaan läpi useita kertoja.



Aseessa!

Johdatus lukuisiin taisteluihin oli vähemmän onnistunut. Sen vuoksi minun oli aluksi vaikea ymmärtää kaikkia sääntöjä. Koska minulla ei ole kokemusta Gwentistä tai vastaavista kaupankäyntikorttipeleistä, minun oli hieman vaikea päästä alkuun. Minulle aloittelijalle yksittäisten karttojen taidot ja taistelut selitettiin liian vähän yksityiskohtaisesti. Tunnin tai parin jälkeen suurin osa esteistä oli voitettu ja innostukseni hankalia korttitaisteluja kohtaan heräsi. Gwentin sääntöjä noudattavien tavallisten taisteluiden lisäksi tarina- ja pulmataistelut tarjoavat paljon vaihtelua. Varsinkin toinen edellyttää annettujen pakkien huolellista käyttöä haasteiden hallitsemiseksi. Vain yhdellä kierroksella sinun on tutkittava omien joukkojesi ja vastustajien kykyjä löytääksesi ratkaisu. Aluksi pidin niitä ärsyttävinä, mutta pian pidin niistä, koska ne opettivat minulle epäsuorasti hyviä liikkeitä. Korttisuunnittelu ja taitojen animaatiot on toteutettu upeasti ja tuovat paljon elämää taisteluihin.

Taistelujen tasapainotus oli paikoin hieman epäkypsää, joten taistelut olivat usein liian helppoja tai hankalia. Varsinkin pulmataisteluissa pystyin löytämään ratkaisuja joillekin ilman, että minun piti paljon miettiä sitä, kun taas toisille olin vetämässä paperinpalaa strategian tallentamiseksi. Tässä on vielä parantamisen varaa. Tarinataisteluja monipuolistetaan myös kuvaamalla ajankohtaisia ​​tarinatilanteita luovasti ainutlaatuisilla korteilla.

Gwentistä tunnetut standarditaistelut käydään kolmessa erässä, mutta yllättävät aina upeilla käänteillä. Meve itse voi puuttua taisteluun armeijan johtajana, esimerkiksi vahvistamalla joukkojasi tai hyökkäämällä vihollisia vastaan. Johtajakykyjen taitava käyttö voi merkittävästi muuttaa taistelun lopputulosta eduksesi.



Järjestä leiri, me pysähdymme!

Kerätyt resurssit voidaan käyttää parannuksiin tai uusiin kortteihin armeijaleirillä. Taitopuiden avulla voidaan vahvistaa joukkoja, avata uusia yksittäisiä kortteja tai lisätä kerättyjen resurssien määrää. Harjoituspaikalla voit kokeilla uusia strategioita kahakkaissa. Messuteltassa kaikki seuralaisesi kokoontuvat nauttimaan simaa ja juttelemaan. Tätä tilaisuutta voidaan käyttää tutustumaan kaikkiin paremmin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Korttipakkaa voi muokata komentoteltassa. Korttien lukumäärän ja voiman rajoitus asettaa puitteet käyttöön otettavalle armeijallesi. Tässäkin on tärkeää löytää hyvä tasapaino hyökkäyksen, puolustuksen ja erikoiskorttien välillä. Uusia tutkittuja yksiköitä voidaan myös luoda ensimmäistä kertaa komentoteltassa ja lisätä aktiiviseen pakkaan. Tulevaisuuteen katsova suunnittelu helpotti elämääni paljon, varsinkin pelin toisella puoliskolla.

JOHTOPÄÄTÖKSEN

Onko Thronebreaker: The Witcher Tales täysi itsenäinen roolipeli vai onko se laajennettu lisäosa Gwentille? Tähän voidaan vastata yhtä selvästi kuin Meve vihaa Nilfgaarderia: Hyvin selvä kyllä! Roolipelin ei tarvitse piiloutua sen taakse ”suuret". CD-Projektin talon uusin peli vakuutti minut fantastisella tarinalla, mielenkiintoisilla hahmoilla, moraalisesti vakavilla päätöksillä ja suurella koolla. Roolileikki täyttää kaiken mitä sydämeni kaipaa ja yhdistää genren vaikuttavalla valkoisuudella vakiintuneeseen kauppakorttiperiaatteeseen. Vain hieman vaikea sisäänkäynti ja vielä kypsymätön tasapainotus herättävät negatiivista huomiota. Witcher- ja genrenfanit voivat iskeä epäröimättä!

Mikä on Thronebreaker: Witcher Tales? Genresekoitus isometristä roolipeliä yhdistettynä keräilykorttitaisteluihin The Witcherin maailmaan
Alustat: PC (GOG)
Testattu: PC:ssä Intel Core i7-7700, 16 Gt RAM, GeForce GTX 1080
Kehittäjä/julkaisija: CD-projekti RED / CD-projekti
Julkaisu: 23. lokakuuta 2018